Armoa vai armotonta menoa?

Isti on henkilö, joka on omaksunut jonkin ismin. Minä olen isti, sinä olet isti. Et ehkä täydellisesti - kuten en minäkään - mutta osittain ainakin.
Olen varma, että uskot johonkin niin kovaa, että lähtökohtaisesti pyrit todistamaan sen oikeaksi pikemmin kuin käsittelemään sitä neutraalisti saatikka kriittisesti.
Olen kai isti jo senkin takia, että olen varma, että näin on jossain asiassa arvoisa lukija.

"Työelämässä armollisuus tarkoittaa, että ihmiset hyväksytään sellaisinaan ja että virheet voi saada anteeksi. Ja työelämän oleellisin päämäärä on ihmisen onnellisuus. Työelämän on tuotettava hyvää tasapuolisesti asiakkaille, omistajille, työntekijöille ja ympäristölle", sanoi Antti Kylliäinen jo vuosia sitten Fakta-lehden artikkelissa, joka käsittelee johtamisen uutta ismi-tarjokasta, armojohtamista. Kouluttaja-kirjailija Kylliäinen on teologi, joka herätti kirkon piirissä hämmennystä ilmeisesti liiankin suvaitsevaisilla näkemyksillään.

Tarkemmin katsottuna Kylliäisen näkemykset ovat aika lähellä monia muitakin edistyksellisiksi katsottuja johtamisoppeja. Ihmisten hyväksyminen sellaisenaan ei toki tarkoita, etteikö heidän pitäisi silti hoitaa työnsä hyvin ja kehittyä. Kylliäinen lähestyy myös tähän liittyvää anteeksiantoa Aristoteleen oppien kautta. Fiksu ihminen antaa Kylliäisen mukaan anteeksi ilman pyytämistäkin. Eikä koko anteeksianto-sanaa tarvitse edes mainita, jos se tuntuu liian juhlalliselta.

Ei tarvita edes Aristotelestä, teologia tai ketään suurta gurua huomatakseen, että tunteiden merkitys on erittäin hätkähdyttävää.  Eikä varmaan tarvitse edes uskoa näistä mihinkään  ja silti voi todeta tunteiden voiman ihmisten välisessä kanssakäymisessä ja ihmisten toimissa muutenkin. Kun tunteiden merkityksen oikein ymmärtää voi  etsiä keinoja, miten esimerkiksi kielteistä viestintää voi vähentää, kenties jopa lopettaa sen kokonaan.  Esimerkiksi esmiehen täytyy olla valmis kokemaan negatiivisiakin tunteita itkusta raivoon. Se on tuskin kenenkään lempihommaa, mutta sitäkin voi treenata. Sama juttu alaistaidoissa, jos tuota sanaa suvaitsette käytettävän.

Tunteiden merkitys on iso myös useimmissa ostopäätöksissä, vaikka moni  päätöstään sitten jälkeenpäin rationaalisesti perusteleekin. Tunteiden merkitys on erittäin voimakas asenteissa ja siinä miten suoritamme tehtäviämme  tai otamme vastaan toisten viestintää. Uskomuksemme ja toimintamme perustuvat merkittävästi tunteisiin. Monesti järkeäkin perustelemme sillä, että se tuntuu järjeltä.

Tiedätkö sinä ihmisen, joka tekee vain järkeen perustuvia, eli täysin rationaalisia päätöksiä tai päätelmiä?

Osaatko antaa anteeksi itsellesi ja muille?

Miltä tämä tuntuu?

Pauli Profiili

Pauli Vuorio

Puh 050 570 8163
pauli.vuorio@powercompetence.fi
www.powercompetence.fi

Kirjoita vastaus

  • (ei julkaista)

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>